Olen viettänyt viime päivinä aika tavalla aikaa keskellä olohuonetta soittaen sähkökitaralla Time Warpia jalassa kaikkein korkeakorkoisimmat juhlakenkäni. En tällä hetkellä tiedä mitään muuta yksittäistä asiaa, josta tulisi yhtä helposti yhtä hyvä mieli, vaikkei plektra vielä oikein pysykään kädessä.
Olen tähän mennessä soittanut lähes yksinomaan sormin ja varsin näppäilypainotteisesti, joten sähkökitaralla komppaaminen on lievästi sanottuna haaste. Kun voksiboksista kääntää nupit sopiviin suuntiin, niin se ei onneksi haittaa pahasti.
sunnuntai 24. marraskuuta 2013
lauantai 9. marraskuuta 2013
Sähköt!
Minulla on nyt kotonani sähkökitara (lainasellainen) ja kunnollinen vahvistin (oma). Voksiboksi, sanoi Juha-setä. Nyt voin ryhtyä toden teolla soittamaan marinkielistä punkkia. воисин алоиттаа ваиккапа маринтамалла тäмäн.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)