Levylainoja

Minulla on ollut kitaratuntieni yhteydessä tapana pyytää (ja saada) Jannelta levyjä lainaksi, ja toisinaan Janne lainaa minulle kitaratuntien yhteydessä levyjä ilman, että minun tarvitsee niitä erikseen pyytää. Tällä ja viime viikolla minulla on ollut lainassa Dead Moonin Nervous Sooner Changes ja Bluesoundsin Black. Dead Moonin pyysin, Bluesoundsin sain pyytämättä.

 

Laitoin Nervous Sooner Changesin soimaan heti kahden viikon takaisen kitaratunnin jälkeen, ja olen kuunnellut sitä siitä lähtien jokaisessa musiikinkuunteluun sopivassa raossa (joita on ollut harmillisen vähän). Levy on hykerryttävää yhdysvaltalaista räminärokkia 90-luvun puolestavälistä, jota voi kuunnella melkein milloin vain. Se myös aika ajoin kuulostaa kaikesta rokkaavuudestaan ja punkahtavuudestaankin huolimatta melko paljon kantrilta, mikä on minusta pelkästään hyvä asia, sillä pidän kovasti kantrista (mutta vain, jos se on hyvää kantria, tai jos kyseessä on Dolly Parton).  

Tänään sain viimein tilaisuuden tutustua rauhassa Blackiin. Janne oli tietysti esitellyt sen minulle asianmukaisesti, mutta olin kahdessa viikossa autuaasti ehtinyt unohtaa, mistä on kysymys. Ehdin siis kuunnella ensimmäisen puoliskon levystä harvinaisen avoimin korvin ja ihastua oikein kunnolla. Kysymys oli tietysti taas Dave Lindholmista ja hänen lisäkseen Ari Vaahterasta ja Zape Leppäsestä. Aivan mahtava levy, sellaisella polvet veteliksi vetävällä tavalla. Eipä tullut kuunnellessa mieleenkään, että maa on Suomi ja vuosi 1980, vaikka mikäs muukaan se olisi ollut. Miten on mahdollista, etten ollut koskaan kuullut tätä saati tästä? Ja miten on mahdollista mennä tämän jälkeen nukkumaan?